TAVOITTEELLISUUS
Myös vapaaehtoistyössä on tärkeää toimia tavoitteellisesti!
On tärkeää ymmärtää, että tavoitteita asettamalla, tuloksia arvioimalla ja reagoimalla oikea-aikaisesti saavutetaan parempia tuloksia ja rakennetaan menestystä – myös vapaaehtoistoiminnassa. Kun tiedetään, mitä kohti ollaan menossa ja miten onnistumista mitataan, tekeminen saa suuntaa ja merkitystä.
Jos asioita tehdään vuodesta toiseen samalla tavalla ja kaikki energia kuluu rutiinien pyörittämiseen, toiminnan kiinnostavuus alkaa hiipua – niin yleisön kuin vapaaehtoistenkin silmissä. Pahimmillaan innostus katoaa ja toiminta hiipuu kokonaan. Usein taustalla on johtamisen ja yhteisten tavoitteiden puute. Onnistuminen on harvoin sattumaa – se syntyy suunnasta, sitoutumisesta ja yhteistyöstä.
Vapaaehtoistoimintaa voi – ja pitää – tavoitteellistaa kaikilla tasoilla. Pienilläkin askelilla pääsee liikkeelle: yhteinen keskustelu tavoitteista, palautteen kerääminen ja pienet kokeilut voivat avata uusia näkökulmia ja tuoda toimintaan uutta virtaa.
Tärkeintä on aloittaa.
Tavoitteita suunnitellaan ja asetetaan yhdessä
Yhteinen suunnittelu luo pohjan sitoutumiselle ja onnistumiselle. On tärkeää kuulla eri sidosryhmiä – jäseniä, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita ja muita toimijoita – jotta jokainen voi tuoda esiin omat ajatuksensa ja näkemyksensä. Kun ihmiset kokevat, että heidän mielipiteillään on merkitystä, he myös sitoutuvat vahvemmin yhteisiin tavoitteisiin.
Myös vapaaehtoistoiminnassa tavoitteellinen ja suunnitelmallinen tekeminen tarkoittaa sitä, että tehtäviin valitaan niihin kulloinkin parhaiten sopivat ihmiset. Kun roolit ja vastuut ovat selkeät, jokainen voi tehdä sitä, missä on hyvä – ja toiminta etenee sujuvammin.
Yhdessä asetetut tavoitteet, oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä ja avoin vuorovaikutus ovat avaimia siihen, että vapaaehtoistoiminta pysyy elinvoimaisena ja innostavana.
Tuloksia arvioidaan yhdessä
Arviointi ei ole pelkkää mittaamista tai raportointia – se on ennen kaikkea yhteistä oppimista ja kehittämistä. Kun pysähdytään katsomaan, mitä on saatu aikaan, mitä opittu ja mitä voisi tehdä toisin, toiminta kehittyy ja vahvistuu luonnollisesti.
Yhteinen arviointi lisää ymmärrystä, vahvistaa luottamusta ja tekee onnistumiset näkyviksi. Se antaa myös mahdollisuuden korjata suuntaa ajoissa ja varmistaa, että kaikki kokevat olevansa osa yhteisiä saavutuksia.
Kun tuloksia arvioidaan yhdessä, syntyy tunne: tämä on meidän juttu – ja me teimme sen yhdessä
.Reagointi ja kehittäminen
Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeää pysyä liikkeessä ja reagoida muutoksiin ajoissa. Maailma, ihmiset ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti – ja siksi myös toiminnan pitää elää mukana. Kun uskalletaan pysähtyä hetkeksi arvioimaan ja kysymään "toimiiko tämä vielä?", ollaan jo kehittämisen ytimessä.
Kehittäminen ei aina tarkoita suuria mullistuksia. Se voi olla pieni muutos toimintatavassa, uuden idean kokeilu tai rohkea keskustelu vanhoista käytännöistä. Tärkeintä on, että toiminta ei jähmety paikalleen.
Kun reagoidaan fiksusti ja kehitetään yhdessä, järjestö pysyy elinvoimaisena, kiinnostavana ja merkityksellisenä – sekä tekijöilleen että niille, joiden hyväksi työtä tehdään.
