Yhteistyö on kaiken ydin

Paikallisessa vanhempaintoiminnassa tärkeintä ei ole yhteistyön muoto, vaan itse yhteistyö ja sen tuloksellisuus. Kun vanhemmat ja huoltajat löytävät yhteisen sävelen ja halun tehdä yhdessä, syntyy aitoa vaikutusta – pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys koulun arkeen ja lasten hyvinvointiin.

Monelle vanhemmalle juuri paikallinen toiminta on ensimmäinen ja usein ainoa kosketuspinta vanhempaintoimintaan. Se muokkaa käsitystä siitä, mitä vanhempaintoiminta on ja mitä se voi parhaimmillaan olla. Kun toiminta tällä tasolla onnistuu, se luo toimivia verkostoja, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa pohjaa jatkuvuudelle – myös silloin, kun alkuperäiset toimijat vähitellen väistyvät.

On tärkeää huolehtia, että yläkoulun vanhemmat pysyvät mukana toiminnassa, vaikka lasten kasvaessa kiinnostuksen kohteet ja arjen haasteet muuttuvat. Yhtenäiskouluissa tämä korostuu entisestään: mukaan on hyvä saada kaikenikäisten lasten ja nuorten vanhempia, jotta toiminta pysyy monipuolisena ja koko yhteisön näköisenä.

On myös ymmärrettävä, että erilaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat ajan myötä. Kahdeksasluokkalaisen vanhempaa ei välttämättä innosta ekaluokkalaisen disko, mutta hänellä voi olla paljon annettavaa esimerkiksi tapahtumien suunnittelussa, viestinnässä tai vanhempien välisen yhteyden vahvistamisessa.

Paikallinen vanhempaintoiminta elää ja menestyy, kun jokainen löytää oman tapansa olla mukana. Tärkeintä on mahdollistaa erilaisille vanhemmille tilaa ja rooleja – niin syntyy kestävä, monimuotoinen ja elinvoimainen yhteisö, joka kantaa pitkälle.

On tärkeää osata johtaa toimintaa

Vapaaehtoistoiminta ei pyöri itsestään – se tarvitsee suunnan, rakenteen ja ihmisiä, jotka uskaltavat johtaa ja innostaa muita mukaan. On tärkeää osata johtaa sekä toimintaa että sen ydinjoukkoa (esimerkiksi hallitusta), mutta myös joukkoistaa tekemistä, jakaa vastuuta ja rakentaa yhteistyötä laajemman vapaaehtoisjoukon, yleisön ja sidosryhmien kanssa.

Hyvä johtaminen vapaaehtoistoiminnassa tarkoittaa ennen kaikkea yhteistä tekemistä ja jatkuvaa oppimista:

• Asetetaan tavoitteet – tiedetään, mitä kohti ollaan menossa

• Toimitaan yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi

• Arvioidaan ja reagoidaan – katsotaan, mikä toimii ja mitä pitää muuttaa

• Tehdään tarvittaessa muutoksia rohkeasti ja ajoissa

Kaikkea tätä pitää johtaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Johtaminen ei ole vain päätöksiä ja kokouksia, vaan myös arjen sujuvoittamista, ihmisten kuuntelemista ja yhteisen innon ylläpitämistä.

Ja mikä tärkeintä – muista iloita ja juhlia onnistumisia!

Pienetkin saavutukset ansaitsevat tulla näkyviksi. Ne vahvistavat yhteishenkeä, muistuttavat työn merkityksestä ja antavat voimaa jatkaa yhdessä eteenpäin.