OSAAMINEN
Ei mitään tähtitiedettä!
Osaamisen kehittäminen vapaaehtoistoiminnassa ei ole mitään tähtitiedettä – eikä sen pidäkään olla. Silti se on usein asia, joka jää kaiken muun jalkoihin.
Missä työyhteisössä ei lainkaan panosteta osaamisen kehittämiseen? Ehkä sellaisiakin on, mutta harvassa niistä voidaan hyvin. Ilman uuden oppimista ja kehittymistä toiminta alkaa väistämättä junnata paikallaan.
Miksi siis vapaaehtoistoiminnassa ajatellaan, että osaamisen kehittämisen voi ohittaa?
Osaamisen kehittäminen voi olla hyvin yksinkertaista: yhteistä keskustelua, uusien näkökulmien etsimistä, kokemusten jakamista tai vaikkapa pienimuotoista koulutusta.
Se on ennen kaikkea uteliaisuutta, rohkeutta kokeilla ja halua kasvaa yhdessä.
Ei mitään tähtitiedettä – vaan fiksua, elinvoimaista toimintaa.
Osaaminen ja sen haasteet ovat kaiken keskiössä!
Tuloksellinen vapaaehtoistyön johtaminen vaatii paljon muutakin kuin hyvää tahtoa ja kokemusta. Se edellyttää resurssien hallintaa, yhteistyön ja vaikuttavuuden ymmärtämistä – ja kyllä, jopa osaamisen tunnistamisen ja kehittämisen osaamista.
Monesti ajatellaan, että vapaaehtoisten kokemus ja arjen käytännön tieto riittävät johtamaan toimintaa. Ne ovat erinomainen lähtökohta ja arvokas voimavara, mutta eivät yksin riitä, jos halutaan ohjata ja johtaa toimintaa tuloksellisesti. Johtamiseen tarvitaan enemmän: tietoa, taitoa, näkemystä ja rakenteita, jotka tukevat pitkäjänteistä tekemistä.
Harvoin näkee yhdistystä – edes kuntatasolla – jossa olisi pysähdytty kunnolla pohtimaan esimerkiksi toimintamahdollisuuksia ja edellytyksiä, perustehtävän hallintaa, työnjakoa, päätöksentekoa, edunvalvontaa, toimintaympäristöä, sääntelyä tai järjestötoiminnan käsitteitä.
Tarvitseeko näitä asioita pysähtyä miettimään?
Ehdottomasti tarvitsee! Varsinkin, jos toiminta on muutakin kuin yksittäisten tapahtumien, kuten myyjäisten tai tapahtumien, järjestämistä.
Ilman osaamista ei synny tuloksia – mutta sen avulla syntyy yhteinen suunta, parempia päätöksiä ja merkityksellisiä onnistumisia
Mitä enemmän toiminnalle asetetaan laadullisia ja pitkäjänteisiä tavoitteita, sitä tärkeämpään rooliin nousee osaaminen – yksilöiden, yhteisön ja johtamisen tasolla.
Kokemus auttaa onnistumaan!
Asioita voiaina oppia – mutta huonosta asenteesta on vaikeampi päästä eroon. Tahto kehittyä yhdessä, oppia uutta ja jakaa osaamista kertoo hyvästä asenteesta. Joskus se pitää vain houkutella esiin oikealla tavalla ja sopivassa ympäristössä.
Vapaaehtoistoiminnassa on harvinaista, että hallituksessa tai johtokunnassa kaikki tekevät kaikkea. Siksi on tärkeää tunnistaa erilaiset tehtävät ja roolit, ja varmistaa, että niihin valitaan oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin. Kun vastuut ovat selkeitä ja tekeminen perustuu osaamiseen, syntyy sujuvuutta, luottamusta ja tuloksia.
Osaamisen kehittämisen ja yhteisen kasvun merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä vaikuttavampaa toiminta on ja mitä suurempia tavoitteita sille asetetaan.
Haasteena on usein löytää mukaan ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan tavoitteellisesti ja ymmärtävät myös strategisen ajattelun ja johtamisen merkityksen vapaaehtoistyössä.
Vapaaehtoistoimintaan tullaan monista syistä. Tunnen monia, jotka ovat lähteneet mukaan ajamaan omaa asiaansa tai tekemään itseään tunnetuksi – ja se voi olla täysin hyvä asia, jos heidän osaamisensa ja motivaationsa osataan kanavoida yhteiseen hyvään. Parhaimmillaan tällaiset ihmiset tuovat mukanaan energiaa, näkyvyyttä ja uusia ideoita. Mutta heitä on myös osattava johtaa viisaasti, sillä pahimmillaan yksilökeskeisyys tekee toiminnasta "yhden asian liikkeen" ja karkottaa muut vapaaehtoiset pois.
Viime vuosina pop-up-tyylinen osallistuminen on tuonut vapaaehtoistyöhön paljon uusia ihmisiä. Kun osallistuminen on kevyttä ja joustavaa, yhä useampi uskaltaa kokeilla. Tällaisessa ympäristössä joukkoistamisen osaaminen on kullanarvoista – se mahdollistaa sen, että ihmiset voivat osallistua omalla tavallaan ja silti tuntea olevansa osa yhteistä onnistumista.
