JOHTAMINEN
Ei onnistu vahingossa!
Vapaaehtoistyön johtaminen on yhdessä tekemistä! Silti monessa järjestössä käy niin, että vastuu kasaantuu muutamille ihmisille – ja pian tunne on tuttu: taas minä teen kaiken, eikä kukaan muu tee mitään.
Miksi näin käy? Usein kyse ei ole haluttomuudesta, vaan roolien epäselvyydestä, viestinnän puutteesta tai siitä, ettei kukaan ole pysähtynyt kysymään, miten työ oikeasti jakautuu. Kun kuormitus kasvaa ja turhautuminen hiipii mukaan, on aika pysähtyä. Milloin viimeistään kannattaa huolestua – ja kannattaako uhriutua?
Todellinen muutos alkaa rehellisyydestä – myös itseä kohtaan. Johtajuus vapaaehtoistyössä tarkoittaa ennen kaikkea kykyä katsoa peiliin ja nähdä kokonaisuus.
Uskallatko sinä katsoa peiliin? Katsotaanko sinne yhdessä?
Hyvä ja huono johtaminen!
Vapaaehtoistoiminnan haasteet ovat usein johtamisen haasteita. Kun ryhmä osaavia ja motivoituneita ihmisiä toimii yhdessä, paljon saadaan aikaan ilman muodollista johtamista. Mutta heti kun tekeminen alkaa tökkiä, johtamisen merkitys kasvaa – ja nopeasti.
Mitä suuremmiksi haasteet kasvavat, sitä tärkeämpää on hyvä johtaminen.
Vapaaehtoistyössä johdetaan ihmisiä, asioita, tilanteita ja ilmiöitä, ja jokainen niistä elää ja muuttuu jatkuvasti. Siksi johtaminen ei ole vain kokousten vetämistä tai päätösten tekemistä – se on vuorovaikutusta, kuuntelua, suunnan näyttämistä ja yhteisen tekemisen mahdollistamista.
Hyvä ja huono johtaminen ovat yhtä aikaa syy ja seuraus. Ne heijastuvat kaikkeen: motivaatioon, ilmapiiriin, tuloksiin ja siihen, miten vapaaehtoiset kokevat oman merkityksensä.
Miksi vapaaehtoistoiminnassa ajatellaan joskus, että tietyistä asioista voi "lintsata"? Johtuuko se siitä, että toiminta on vapaaehtoista eikä kenelläkään ole muodollista määräysvaltaa? Vai siitä, ettei johtamisen merkitystä aina tunnisteta tai osata hyödyntää?
Jokainen vapaaehtoistyötä johtava kohtaa ajoittain haasteita kolmella alueella:
- resurssit
- yhteistyö
- vaikuttavuus ja osaaminen
Niissä piilee myös avaimet onnistumiseen – kun ne tunnistetaan ja niihin tartutaan rohkeasti.
Johtamispaineita?
Kun toiminta alkaa tuntua raskaalle ja haastavalle, vastuu kasaantuu helposti muutamille ihmisille – pahimmillaan jopa yhdelle. Silloin tekemisen ilo ja yhteisöllisyys alkavat hiipua, ja arjesta tulee selviytymistä. Usein kyse ei ole haluttomuudesta muiden puolelta, vaan siitä, ettei rooleja, vastuita ja yhteisiä tavoitteita ole riittävästi kirkastettu. Kun asioita jää liian harvojen harteille, koko toiminnan kestävyys on vaarassa.
Siksi on tärkeää pysähtyä ajoissa, jakaa vastuuta, pyytää apua ja luoda tilaa uusille ihmisille ja ideoille. Vapaaehtoistoiminnan voima syntyy yhdessä tekemisestä – ei yksin ponnistelusta.
Hyvä järjestöjohtaja
- ymmärtää yhteisön tarpeita ja ihmisiä sen takana
- ajattelee ja toimii strategisesti
- johtaa ja kehittää toimintaa tavoitteellisesti
- huolehtii omista, hallituksen ja yhdistyksen velvollisuuksista
- varmistaa, että toimintasuunnitelma toteutuu käytännössä
- pitää talouden hallinnassa ja etsii rohkeasti uusia rahoituslähteitä
- elää ajassa ja reagoi muutoksiin
- hallitsee perusasiat ja omaksuu uusia työskentelytapoja
- osaa johtaa vapaaehtoisia ja vahvistaa heidän sitoutumistaan
- tukee, kannustaa ja ottaa palautetta vastaan avoimesti
- luottaa muihin ja jakaa vastuuta
- jakaa tietoa ja pitää huolta avoimesta viestinnästä
- hyväksyy erilaiset mielipiteet ja uudet toimintatavat
- mahdollistaa yhteistyön ja vuorovaikutuksen
- tunnistaa omat ja muiden voimavarat – ja toimii niiden mukaan
Mistä johto saa tukea?
Kuka sparraa puheenjohtajaa?
